Mustapentu istui päällikön pesän edustalla sijaitsevan kiven lähellä, ja odotti, että Putoustähti tulisi kutsumaan kaikki kissat kokoontumiseen. Silloin hänestä tulisi oppilas. Putoustähti, Ahvenkynsi, Lumiturkki, Pisarahäntä, Tuuliturkki ja Raitajalka olivat leirin reunalla sijaitsevan lammen edustalla keskustelemassa luultavasti siitä, kuka tulisi olemaan Mustapennun mestari. Hänen mielestään se oli kuitenkin itsestään selvä asia, sillä Raitajalka, Tuuliturkki ja Pisarahäntä olivat ainoat mahdolliset mestarit hänelle, koska päällikön tai varapäällikön saaminen mestariksi oli harvinaista. Raitajalasta oli tullut vain puoli kuuta sitten soturi, joten Mustapentu saisi mestarikseen Pisarahännän tai Tuuliturkin. Toinen heistä tulisi olemaan Jääpennun, josta tulisi oppilas samaan aikaan, mestari. Mustatassu oli häntä noin neljäsosakuun vanhempi.
Naaras tukahdutti haukotuksen ja alkoi siistiä itseään. Hetken päästä hän kuuli takaansa ääntä, ja kääntyi ympäri nostaen päänsä ylös. Se oli Pisarahäntä. Hänen silkkisen ja valkoisen turkkinsa tunnistaa helposti, Mustapentu ajatteli.
“Anna kun minä”, Pisarahäntä maukaisi, alkaen siistiä tulevaa oppilasta. Mustapennun olisi tehnyt mieli sähistä ‘minä osaan pitää huolen itsestäni’, mutta huomatessaan Pisarahännän silmissä innostuneen kiillon, hän päätti pysyä hiljaa. Olin ainakin oikeassa mestarin suhteen, hän tuhahti. Sen huomaa Pisarahännästä.
“Kokoontumista piti siirtää hiukan”, Pisarahäntä kehräsi nuolaisujen välissä. “Putoustähti sanoi, että se pidetään seuraavan Aurinkohuipun aikaan.”
Mustatassu nousi ylös. Mitä hyötyä on siistiytyä, kun sen jälkeen pitää kuitenkin nukkua ja sotkeentua lehtiin, naaras tuhahti, ja lähti tassuttamaan pentutarhaa kohti kiinnittämättä enää huomiota Pisarahäntään. Jääpentu huomasi hänet ja lähti hölkkääämään samaan suuntaan.
“Joko kuulit, meistä tulee oppilaita! Kukakohan on minun mestarini?” Jääpennun olemuksesta paistoi into ja jännitys. “Ehkä Ahvenkynsi!”
“Tuuliturkki”, `Mustapentu hymähti. Hänestä Jääpentu oli aika suloinen.
Mustatassu
Mustapentu istui päällikön pesän edustalla sijaitsevan kiven lähellä, ja odotti, että Putoustähti tulisi kutsumaan kaikki kissat kokoontumiseen. Silloin hänestä tulisi oppilas. Putoustähti, Ahvenkynsi, Lumiturkki, Pisarahäntä, Tuuliturkki ja Raitajalka olivat leirin reunalla sijaitsevan lammen edustalla keskustelemassa luultavasti siitä, kuka tulisi olemaan Mustapennun mestari. Hänen mielestään se oli kuitenkin itsestään selvä asia, sillä Raitajalka, Tuuliturkki ja Pisarahäntä olivat ainoat mahdolliset mestarit hänelle, koska päällikön tai varapäällikön saaminen mestariksi oli harvinaista. Raitajalasta oli tullut vain puoli kuuta sitten soturi, joten Mustapentu saisi mestarikseen Pisarahännän tai Tuuliturkin. Toinen heistä tulisi olemaan Jääpennun, josta tulisi oppilas samaan aikaan, mestari. Mustatassu oli häntä noin neljäsosakuun vanhempi.
Naaras tukahdutti haukotuksen ja alkoi siistiä itseään. Hetken päästä hän kuuli takaansa ääntä, ja kääntyi ympäri nostaen päänsä ylös. Se oli Pisarahäntä. Hänen silkkisen ja valkoisen turkkinsa tunnistaa helposti, Mustapentu ajatteli.
“Anna kun minä”, Pisarahäntä maukaisi, alkaen siistiä tulevaa oppilasta. Mustapennun olisi tehnyt mieli sähistä ‘minä osaan pitää huolen itsestäni’, mutta huomatessaan Pisarahännän silmissä innostuneen kiillon, hän päätti pysyä hiljaa. Olin ainakin oikeassa mestarin suhteen, hän tuhahti. Sen huomaa Pisarahännästä.
“Kokoontumista piti siirtää hiukan”, Pisarahäntä kehräsi nuolaisujen välissä. “Putoustähti sanoi, että se pidetään seuraavan Aurinkohuipun aikaan.”
Mustatassu nousi ylös. Mitä hyötyä on siistiytyä, kun sen jälkeen pitää kuitenkin nukkua ja sotkeentua lehtiin, naaras tuhahti, ja lähti tassuttamaan pentutarhaa kohti kiinnittämättä enää huomiota Pisarahäntään. Jääpentu huomasi hänet ja lähti hölkkääämään samaan suuntaan.
“Joko kuulit, meistä tulee oppilaita! Kukakohan on minun mestarini?” Jääpennun olemuksesta paistoi into ja jännitys. “Ehkä Ahvenkynsi!”
“Tuuliturkki”, `Mustapentu hymähti. Hänestä Jääpentu oli aika suloinen.