Sombran maailma

Sombran ympäristöä kansoittavat kolme villikissaklaania, Koivuklaani, Putousklaani sekä Luolaklaani. Voit laittaa hahmosi taistelemaan klaaninsa puolesta, sitä vastaan tai vaihtoehtoisesti klaanittomaksi. Toiminta pyörii kirjoittamisen ympärillä: voit roolipelata, kirjoittaa tarinoita tai tehdä vaikka molempia. Jos olet kiinnostunut liittymisestä, toivomme että lukisit klaanisivun, toimintasivun sekä tämän sivun läpi, jotta saat oleellisimmat asiat selville. Esimerkiksi kissan aseman nousemiseen vaadittavat kokemuspisteet löydät sivulta Toiminta.

Sombran klaanit ja kartta

Käärmekallio

Kuuluola

Luolaklaanin leiri

Valoputoukset

Vanha aita

Kokoontumispaikka

Putousklaanin leiri

Kärsämökivet

Koivuklaanin leiri

Eteläinen metsä

Pohjoinen metsä

Peli sijoittuu melko syrjäiselle seudulle, jolla ei kaksijaloista ole ihan kauheasti ongelmia. Kissojen asuttamaa aukiota ympäröi metsä niin pohjoisesta kuin etelästäkin, ja lännessä on pitkä kallioiden jono. Sen sijaan idässä nummet jatkuvat hiukan pidemmälle, ennen kuin niitä rajaavan metsän vierustalla on pieni, melko harvaan asutettu kaksijalkala. Karttaan on tällä hetkellä merkitty näkyviin ainoastaan klaanien käytössä oleva alue, mutta klaanittomia kissoja asuu esimerkiksi kartan ylä- ja alareunassa näkyvissä metsissä (Eteläinen ja Pohjoinen) sekä oikealle puolelle jatkuvilla nummilla.

☾ Luolaklaanin kuvaus ja reviiri

Luolaklaanin kissat ovat hyvin tottuneita kalliomaastossa kiipeilyyn ja ovat sen takia useimmiten melko lihaksikkaita, suurikokoisia ja vankkarakenteisia. Heillä on varmat jalat ja suurin luolaklaanilaisten vahvuus onkin fyysinen voima ja lihaksikkuus, jota tarvitaan etenkin Käärmekallion haukkoja saalistaessa. Haukkojen lisäksi luolaklaanilaisten ruokavalioon kuuluvat joen rannalta saatavat sammakot, kallioilta löytyvät sisiliskot sekä vain harvoin tarpeeksi nopeiden kissojen nappaamat jänikset nummilta. Kissojen värimaailmaan Luolaklaanissa kuuluvat lähinnä luonnolliset ruskean, harmaan tai mustan sävyt, mutta muitakin värejä esiintyy satunnaisesti.

Luolaklaanin leiri sijaitsee Käärmekallion juurella. Klaaninvanhimmat sekä kuningattaret pentuineen nukkuvat luolassa, sillä se on kaikista suojaisin paikka. Pesät ovat pieniä kuoppia kovassa maassa, mutta ne on pehmustettu höyhenillä, lehdillä ja sammalilla mahdollisimman mukaviksi ja lämpimiksi, joten edes klaaninvanhimmilla ei aina ole syytä valittaa. Luola ei ole kovin tilava, vain pieni kolo kalliossa, joten päällikön, soturien ja oppilaiden pesät sijaitsevat sen ulkopuolella kapean joenhaaran toisella puolen. Ne ovatkin melkein samanlaisia kuoppia, tosin lehdillä ja oksilla suojattuja ja hiukan yläviiston suuntaisia. Tarpeentekopaikka löytyy aivan luolan vierestä, muutaman keskikokoisen kiven ja tuuhean pensaikon takaa. Leiriä reunustavat itäpuolelta tiheät pensaat, ja sinne vie kaksi sisäänkäyntiä. Toinen on joen yli kaatunut puunrunko, ja toinen on lähempänä luolaa joessa sijaitsevat astinkivet, jotka sijaitsevat niin lähellä toisiaan että niiden yli on helppo pennunkin hyppiä. Tietenkään kivet eivät ole täysin vaarattomat, ja siksi pentuja kielletäänkin loikkimasta niillä ilman valvontaa. Luolaklaanin päällikkö puhuu klaanilleen Käärmekallion aivan juurella sijaitsevalta korkealta kiveltä, jota kutsutaan Käärmekiveksi.

Kallioiden lisäksi Luolaklaanin reviiri on lähinnä nummia, sillä se ei ulotu aivan Pohjoiseen metsään asti. Käärmekalliolla on pieni metsäpläntti, mutta se on niin pieni ettei sitä metsäksi voi oikein edes kutsua. Luolaklaanilaisilla on tapana pitää taisteluharjoituksia järvenrannalla, itäpuolella reviiriä, missä on oppilaille sopivan pehmeä, hiekkainen alusta. Muita mainitsemisen arvoisia paikkoja Luolaklaanin reviirillä on esimerkiksi koillisessa sijaitseva rinne, joka on melko suosittu paikka esimerkiksi nuorien parien ja oppilaiden kesken. Rinne on etenkin viherlehden aikaan melko kaunis, siinä kasvaa paljon erilajisia kukkia ja paljon parantajan hyödynnettävissä olevia yrttejä.

☾ Putousklaanin kuvaus ja reviiri

Putousklaanilaiset ovat pienikokoisia ja solakoita mutta usein melko hyvin syöneitä verrattuna muihin klaanikissoihin, saavathan he paljon kalaa joistaan ja järvistään. He opettelevat myös metsästämään muuta riistaa, kuten hiiriä ja päästäisiä, vaikka näitä harvemmin edes liikkuu Putousklaanin alueella. Useimmiten kissat pärjäävät kuitenkin kaloillaan ja vesimyyrillään varsin hyvin. Putousklaanilaiset ovat tunnettuja älykkyydestään ja tahdikkuudestaan, eivätkä he usein haasta riitaa. Joskus muut klaanit erehtyvätkin ottamaan tämän piirteen heikkoutena. Putousklaanissa on kissoja lähes kaikissa mahdollisissa väreissä, mutta harmaa, vaaleanruskea ja muut vaaleat sävyt ovat yleisimpiä.

Putousklaanin leiri sijaitsee hyvin suojattuna niiltä kissoilta, jotka eivät halua kastua. Leiriä ympäröi ulkoreunalta pieni lampi sekä sen läpi kulkeva joki, ja sisäreunalta muutama tammi ja tiheä pensas. Pari heikkoa kohtaa leirin puolustuksessa on, joen yli pääsee kevyesti hyppäämään yhdestä ohuemmasta kohdasta ja yhden tammen oksat ovat sen verran matalalla, että niitä pitkin pääsee kiipeämään toiselle puolelle jokea. Kyseiset kohdat toimivat myös leirin sisään- ja uloskäynteinä. Suojaus toimii kuitenkin melko hyvin, sillä Putousklaanin leiriin ei hyökätä aivan niin usein. Päällikön pesä on pieni kuoppa hauskanmuotoisen, joen vieressä sijaitsevan kiven juurella. Kivi nimittäin toimii samalla katoksena kuopalle, sillä se on muodoltaan hiukan vino. Muut pesät on pehmustettu lehdillä ja muotoiltu leiristä löytyviä pensaita hyödyntäen kaisloista ja risuista, ja ne ovatkin ulospäin melko huolitellun ja suojaisan näköisiä. Tarpeentekopaikka on aivan leirin pohjoispuolella puiden takana, pensaiden suojassa.

Putousklaanin reviiri ei tosiaan ole kovin täynnä riistaa, ja sieltä onkin viherlehtisin melko vaikea löytää mitään muuta kuin satunnaisia metsäpäästäisiä ja hiiriä. Onneksi Putousklaanin joet ovat useimmiten täynnä kalaa, eivätkä jäädy muuta kuin hyvin, hyvin kylminä lehtikatoina – tällöin kissat ovat todella pulassa. Normaalisti veden ääreltä voi kuitenkin löytää niin sammakoita kuin vesipäästäisiäkin, ja joskus harvoin reviirille eksyy myös lumikkoja. Putousklaanin reviirillä tärkeimpiä alueita ovat luonnollisesti sillä sijaitsevat vesialueet: ne ovat tärkeitä harjoittelupaikkoja niin oppilaille kuin vanhemmillekin kissoille. Reviiriltä löytyykin niin yksi pienehkö järvi, pienempi lampi kuin pari jokeakin. Joki, jonka varrella Valoputoukset sijaitsevat, kuuluukin osittain Putousklaanille, vaikka sen luo meneminen onkin kielletty esimerkiksi oppilailta sen kovan virtauksen vuoksi. Suurimman osan yrteistään Putousklaani hankkii kaksijalkalan läheltä tai Kärsämökivien pohjoispuolelta.

☾ Koivuklaanin kuvaus ja reviiri

Koivuklaanin kissat ovat solakoita ja useimmiten melko lyhytturkkisia kera lihaksikkaiden, treenattujen jalkojen. Klaanin yksi erikoisuuksista on kehittynyt taito kiipeillä puissa ja hyödyntää sitä niin taistellessa kuin saalistaessakin. Koivuklaani onkin tällä hetkellä ainoa klaani, jonka reviirillä on kunnon alue metsää. Useimmiten tämän klaanin kissat ovat luonnostaan vähän ylpeitä, mutta ehdottoman uskollisia päällikölleen ja klaanilleen. Poikkeuksia tietysti löytyy, kuten jokaisesta klaanista, mutta nämä luonteenpiirteet tuntuvat kulkevan Koivuklaanin veressä. Kaikista klaaneista Koivuklaanilla on ehdottomasti paras valikoima erilaista riistaa. Klaanin kissat osaavat pyydystää niin pikkulintuja, oravia kuin hiiriä ja myyriäkin, ja joskus tuoresaaliskasassa nähdään harvinaisena herkkuna nummilta saatuja jäniksiä.

Koivuklaanin leiri voi olla silmiinpistävä ja näyttää aluksi heikkoudelta törröttäessään pienenä metsäplänttinä siinä paljaan nummen keskellä, mutta se on melko taitavasti suojattu. Luontoäiti on suonut klaanille paikan, jota suojaavat vanhat, uljaat tammet, ja siinä missä ei puiden tai pensaiden suojausta vielä ennen ollut, ovat koivuklaanilaiset rakentaneet risuista ja sammalesta seiniä. Sisäänkäynti sijaitsee metsän puolella eli eteläpuolella, ja on haastava löytää. Kiipeilyn jalon taidon oppineet koivuklaanilaiset hyödyntävät kuitenkin mieluiten leiriä ympäröivien tammien oksia ja kiipeävät sitä kautta pois saadakseen jatkuvasti harjoitusta lempitaidossaan. Suurin osa pesistä sijaitsee tammien juurella olevassa kolossa, jota suojaavat tammen alimmat oksat sekä kissojen itse lisäämät risut, mutta oppilaiden ja klaaninvanhimpien pesät ovat suurempien pensaiden suojassa. Pesät on pehmustettu sammaleella ja tammen lehdillä. Tarpeentekopaikka on hiukan maan alle vievässä kuopassa aivan leirin sisäänkäynnin vieressä. Leirissä on myös paljon tyhjää tilaa ja se on etenkin aurinkoisina päivinä varsin miellyttävä paikka viettää aikaa.

Pohjoisosa Eteläisestä metsästä kuuluu kokonaan Koivuklaanille, mutta loppu on kokonaan klaanittomien kissojen käytössä. Tällaisessa metsän kahtiajaossa on huonot puolensa: erakot harhautuvat usein vahingossa Koivuklaanin reviirille ja tämä aiheuttaa klaanin keskuudessa harmaita karvoja. Siispä koivuklaanilaiset merkkailevat tätä osaa reviiristään ahkerasti ja toivovat sen pitävän klaanittomat loitommalla. Metsä on äärimmäisen suosittu treenipaikka niin oppilaiden kuin soturienkin keskuudessa, sillä luonnollisesti sieltä löytyy eniten puita kiipeiltäväksi. Toinen hyvä harjoituspaikka on reviirin länsipuolella, nummilla sijaitseva hiekkamonttu. Eteläisessä metsässä kasvaa jonkin verran yrttejä klaanilaisten käytettäväksi, ja lisäksi Kärsämökivien eteläpuolelta löytyy siankärsämöä ja muuta tärkeää.

☾ Kokoontumispaikka ja Kuuluola

Kokoontumispaikkana toimii kaunis aukio kaikkien reviirien keskellä, jonne päästäkseen kaikkien klaanien kissat joutuvat ylittämään sitä ympäröivän joen. Onneksi uimataidottomia kissoja varten joessa on muutama kapeampi kohta, josta pääsee hyvin yli loikkaamalla. Kokoontumispaikka on muuten melko tyhjä ja aukea, mutta alueella on muutama pieni kivi jonka päällä istua, ja pohjoisosassa on muutaman puun reunustamana suurempi kivi, jota klaanipäälliköt hyödyntävät puhuessaan muille kissoille. Päällikkökiven vierustalla sijaitsevat pensaat tarjoavat hyvän piilopaikan hermostuneemmalle ensikertalaisoppilaalle tai muuten vaan vuorovaikutukseen kyllästyneelle vanhemmalle soturille.

Kuuluola on klaanikissoille pyhä paikka. Sinne päälliköt vaeltavat hakemaan yhdeksän henkeään ja parantajat pitävät kokoontumisensa aina puolikuun aikaan. Luola sijaitsee lähimpänä Luolaklaanin ja Putousklaanin reviiriä, mutta periaatteessa sinne on välimatkaa lukuunottamatta yhtä haastava pääsy kaikilla. Luolaklaani joutuu kiertämään lyhyemmän reitin vaikeakulkuisuuden vuoksi Koivuklaanin reviirin kautta, mutta saa etua tottuneisuudestaan kallioilla kiipeilyyn: luolaan on nimittäin kiivettävä hiukan. Kuuluolaan kulkee reitti kahden pienen järven välistä, ja kapealta maapalstalta päästyään pääseekin samantien kiipeämään ylämäkeen. Sen jälkeen on kiivettävä kiviä pitkin itse luolaan ja vielä luolan sisällä suunnistettava katonrajaan tasaisia kivilaattoja pitkin pomppimalla. Ikävä osuus muille kun Putousklaanilaisille on siinä vaiheessa, kun on sukellettava pauhaavan vesiputouksen läpi luolaan. Kokemus on kuitenkin sen arvoinen: luola on sisältä kaunis paikka, ja sieltä katsottuna vesiputous näyttää upealta.

Sombraan liittyminen

Sääntöjä pelaamiseen

– Ilmoitathan itsestäsi vähintään kerran kahdessa viikossa! Suositeltavaa olisi, että kirjoittaisit hahmollasi vähintään viikottain, mutta vähempikin riittää jos sinulla ei ole aikaa enempään. Kuukauden hiljaisuuden jälkeen pelaaja saa erotusuhan ja hänet erotetaan, jos häntä ei näy vielä senkään jälkeen vähään aikaan.

– Muista ystävällinen käytös. Kenenkään kirjoituksia ei saisi haukkua, vaan jos haluaa huomauttaa jostain, on rakentava palaute avainsana. Ylläpidolla taas on omaakin elämää, joten ethän myöskään hoputa vaan kysyt kerran nätisti ja sitten annat olla! Hoputtamatta oleminen on kuitenkin paljon tehokkaampaa, sama toimii pelaajien kohdalla.

– Jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada korkea-arvoisia hahmoja, saa yhdellä pelaajalla olla enintään kaksi korkea-arvoista kissaa (päällikkö, varapäällikkö, parantaja) joiden on oltava eri klaaneista. Hahmoja sinulla saa olla ainakin tällä hetkellä rajattomasti, kunhan kirjoitat kaikilla.

– Seuraava Sombrassa tärkeä asia on hyvä kielenkäyttö. Kissoille on tarkoituksella omat "kirosanansa" kuten ketunpapanat, joten ethän käytä asiatonta kieltä tekstissäsi tai mielellään edes chatissa. Tulemme huomauttamaan kovin pahasta kielenkäytöstä, sillä pyrimme pitämään Sombran hyvänä paikkana nuoremmillekin pelaajille.

– Edellisestä kohdasta päästään siihen, että kirjoittaessa on sisältö pidettävänä sopivana juurikin myös nuoremmille pelaajille. Jos haluat laittaa esimerkiksi vähän raaempaa materiaalia, laita selkeä varoitus tekstin oheen. Tämän ei kuitenkaan tarvitsisi olla kovin yleistä, kiitos.

Miten peliin liitytään?

Jos kiinnostuit Sombraan liittymisestä, on seuraava askel rekisteröityä foorumille! Sinne pääset kun siirryt sivulle Toiminta ja klikkaat napista Foorumi. Rekisteröidyttyäsi muista eh-dot-to-mas-ti ilmoittaa siitä chatissa ja kertoa nimimerkki, jolla rekisteröidyit, jotta ylläpito tietää hyväksyä sinut foorumin jäseneksi! Päästyäsi foorumille sisään voit selata sen läpi ja kirjoittaa ensimmäisen hahmosi tiedot. Ennen kaikkea, tervetuloa Sombraan!